Maisteluretki Palermon sydämessä

 

Illan maisteluretki Palermon sydämessä

Tässä tarinassa kerron, minkälainen oli sisilialaisten perinneruokien maistelukierros Palermon vanhassa kaupungissa. Loppuun hahmottelin vastaavan kierroksen Helsingissä. Miltä maistuisi?

Kun kello lyö kuusi, Quatro Canti -aukion ilta herää eloon. Tämä barokkiajan arkkitehtuurin helmi jakaa kaupungin neljään historialliseen kortteliin, ja sen symmetriset fasadit kohoavat ilta-auringossa. Pyhimyspatsaat vartioivat aukion vilinää, kun ryhmän yhdeksän jäsentä kokoontuvat oppaansa, Alessandro-nimisen paikallisen ympärille.

Quatro Cantin aukiolla neljässä kadunkulmassa on jokaisessa alimpana vuodenaikoja kuvaava suihkulähde, toisessa kerroksessa neljä Sisiliaa hallinnutta espanjalaista kuningasta ja kolmannessa kerroksessa suojeluspyhimys. 1600-luvun alun kaupunkiarkkitehtuuria.

Kuva: Derbrauni - Oma teos, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?

Keskellä aukion vilinää seisoo  katusoittaja, jonka syvä ja sielukas ääni kantautuu yli kivisten katujen. Hän laulaa espanjalaista balladia.

Palermon ilta ei ole pelkkää ruokaa, se on myös musiikkia, tarinoita ja sattumanvaraisia kohtaamisia.

Kävelykierrokset ovat paikallisten ihmisten opastamia kierroksia turisteille. Niitä on monenlaisia, monenpituisia ja aiheet vaihtelevat. Netissä näitä voi etsiä esimerkiksi hakusanalla walk in (sitten kaupunki). 

Kierros varattiin ja maksettiin ennakkoon netin kautta. Meidän kierroksemme sisälsi kolmen tunnin kävelyn Palermon vanhassa kaupungissa ja neljän erilaisen paikallisen ruuan maistelun oppaan ennakkoon varaamissa paikoissa. Ruokailun lomassa opas kertoili kaupungin historiasta, ruuasta ja antoi vinkkejä tutustumiskohteista. Hinta oli 29 euroa/henkilö, sisältäen ruuat. Juomat maksettiin erikseen.

Harkitsimme myös aamukierrosta markkinoilla, mutta päivän visiitillä siihen ei enää ollut aikaa.

Maistelukierrokselle osallistui sekalaista porukkaa - voit myös varata isommalle ryhmälle oman kierroksen, mutta me kaksi liityimme "vapaaseen" ryhmään. 

Belgialainen perhe – vanhemmat, 17-vuotias tytär ja insinööriksi opiskeleva 18-vuotias poika – ovat täynnä odotusta. Kaksi roomatarta, työtoverit, vaihtavat hymyjä; toinen heistä saapui junalla Roomasta Palermoon edellisenä iltana, peräti 13 tunnin matkanteon jälkeen. Lentoemäntä Kölnistä puolestaan kantaa mukanaan tarinoita Atlantin takaa – hän on juuri palannut työmatkaltaan Torontosta (vai oliko se Montreal).

Raikasta sorbettia.

Ensimmäinen pysähdys vie ryhmän pieneen gelateriaan, jossa odottaa granita, klassinen sisilialainen jääsorbetti. Tarjolla on sitruunaa, kirsikkaa, mantelia ja - espressoa. Alessandro suosittelee sitruunaa, niitähän kasvaa Sisiliassa siellä ja täällä. 

Viilennystä ei jäisestä sorbetista kaivattu, onneksi oli kevytuntuvatakki mukana.

Toinen pysähdys tarjoaa seuraavaa perinteistä sisilialaista - kasvispaistosta, jossa yhdistyvät paikalliset kauden vihannekset, oliiviöljyssä paistettu valkosipuli ja ripaus Sisilian aurinkoa. Tunnelmallinen pikkuravintola Vuccirian torin läheisyydessä tuo lautaselle täyteläisiä makuja – paahdettua munakoisoa ja paprikaa. Lautasella on myös kikhernepaistosta, leipää ja riisipallero sekä friteerattuja kasviksia. 

Seuraavaksi suunnataan Piazza Bellinin historiallisiin kortteleihin, joissa pieni trattoria tarjoaa täydellisen arancinin, rapean riisipallon täytettynä perinteisellä lihakastikkeella, jossa mukana herneitä. Toisena vaihtoehtona on hampurilainen, jossa lihana on - perna, voisi olla myös keuhkoa. 

Tuhteja ruokia, Alessandro  todellakin vei meidät perinneruokakierrokselle. Oppaamme kertoo, miten arabialaiset juurruttivat riisin Sisiliaan, ja miten tästä pienestä arancini-paistoksesta tuli saaren rakastetuimpia herkkuja. Sen verran ruokaisia olivat nämä pääruuat, että ihan kaikkea ei jaksettu syödä. 

Varsinaista ruokaa odotellessamme saimme alkuun leipää, jossa päällä tomaattia ja juustoraastetta. Paljastui, että se onkin pizzaa sisilialaisittain.

Sisilialainen pizza

Illan kruunaa perinteinen cannolo. Retkeläiset istahtavat perinteiseen pasticceriaan, jossa hyllyt notkuvat makeita herkkuja. Cannolo hurmaa rapealla kuorellaan ja pehmeällä ricotta-täytteellään, jossa maistuu vanilja ja appelsiini. Seuraavana päivänä menisimme nunnien leipomoon, katsomaan "aitoja" cannoloita. Kaikille meille retkeläisille tämä oli varmasti unohtumaton kokemus Palermossa sisilialaisesta rikkaasta ruokahistoriasta.

Pistaasia on monessa

Kookos oli paras (?). Vitriinissä oli vain yksi jäljellä, joten puolitettiin.

Valinnan vaikeutta, makeaa ja vielä makeampaa....

Miltä maistui?

Sisilialaiset perinneruuat olivat minulle ennestään melko tuntemattomia. Jotta voisi verrata makunautintoa, kuvittelin vastaavan retken Helsinkiin (tai johonkin muuhun suomalaiseen kaupunkiin). Käsikirjoitus tässä: 

Minkälainen olisi maisteluretki Helsingissä? Rautatientorilta lähdettäisiin, kuljettaisiin Senaatintorille ja Kauppatorille. Perinneruokia olisivat kylmäsavulohi saaristolaisleivällä, veripalttukeittoa (=kampsupaistia). Ehkä kalakukkoa. Mämmiä. Leipäjuustoa lakkahillolla. Salmiakkia (ehkä shottina). 

Tuosta menusta voi jokainen arvata, että tälle retkelle kannattaa lähteä ennakkoluulottomana makujen suhteen!

Lisää Sisilian ja Liparin matkaseikkailuistamme voit lukea täältä.